Aamutuimaan nousin meidän maitolaiturilta junaan päämääränä Helsinki. Mukana piti olla murkkuni, mutta asemalla hän käänsikin "kannat" toiseen suuntaan, oli muuta niin kiireellistä. No oma päiväni olikin aika täysi joten enpä siitä enempää murhetta ottanut, ehdimme vielä näitä yhteisiäkin reissuja. Minulla oli ilo päästä Bottega Verden studiolle ammattitaitoisen henkilön hellään ja hauskaan huomaan. Käyntini liittyi kampanjaan "Kauneus tarttuu, syöpä ei". Kampanjan ideoitsija ja puuhamies Jukka Lankinen antoi minulle mahdollisuuden tälläiseen hemmotteluun. 31.3. tuli 45 minuuttia ohjelmasta ko. kampanjasta ja siitä lisää voi lukea www.bottegaverde.fi sivuilta netistä. Idea on hieno ja ansaitsee kyllä kaiken kannustuksen ja tuen ja sen ovat huomanneet myös kampanjassa mukana olevat yhteistyötahot. Idea on tarjota ilmainen meikkaus, opastuksineen ja ideoineen syöpään sairastuneelle, hoitoa saavalle henkilölle, studiolla missä ammatti-ihmisen kanssa voit keskustella, saada vinkkejä ja kaiken päälle vielä tyylikkään meikin. Hemmottelua itselle jos mikä ja kun ajattelen itseäni ja kohderyhmää, niin monien itsetuntokriisien jälkeen se tuntui ihanalta.  Oli myös hyvin itsetuntoa nostattavaa ajatella, että ulkonäköni onkin ihan normaalin näköinen siihen verrattuna mitä itse näin peilistä. Joillekin nämä ovat pikku-juttuja, mutta varmaan meille sairastuneille, pikku-jutusta ei voida enää puhua. Oma itsetunto muuttaa muotoaan ja sen hyväksyminenkin vaatii aikaa. Se vaatii myös paljon kohtaamisia ja hetkiä, jolloin voi tuntea itsensä ihan "matti meikäläiseksi" kaikesta huolimatta. Lukijani, jos yhtään tunsit, että itsekin haluaisit käyttää tälläistä tilaisuutta, kannattaa käydä ed. mainituilla sivuilla, sillä sieltä voit tilata itsellesi ajan tähän meikkaustuokioon. Suosittelen kyllä ihan jo sen takia, että minulle ainakin tämä päivä oli tavallaan päivä "itselle", erillainen arkeen verrattuna ja siihen, etten aina olekkaan paikalla tekemässä vain muille. Minä meikattavana ja meikkaajallani oli monta naurunsekaista hetkeä ja kaikki tuntui niin luonnolliselta. Kiitos, sain ihan hetken ja paljon hyviä vinkkejä. Meikkauksen jälkeen vielä Jukan kanssa jutustelua kahvikupin ääressä. Juteltavaa oli pajon ja sain kuulla lisää tästä kampanjasta, tapaaminen oli antoisa ja mukava, varmaan poikkean tapaamassa jatkossakin.

Olen tehnyt yhteistyötä myös Suomen suolistosyöpäyhdistys ry:n kanssa ja seuraava tapaaminen olikin Päivikki Mikkonen-Knuuttin kanssa lounaan merkeissä. Jutusteltavaa meillä riitti ja kiitos vielä kerran Päivikille lounaasta. Yhteistyötä varmaan jatketaan ja seuraaviin jäsentapaamisiin sainkin jo kutsua. Jatkossakin siis reissuja pääkaupunkiin varmasti tulee näissä merkeissä, jos vain mahdollista. Samoin myös Coloresin tarjoamat luennot ovat listalla jos ne vain muutoin sopivat aikaan ja paikkaan.

Päivän kruunasi tapaaminen ystävän kanssa. Tapaaminen mitä olin odottanut ja se toteutuikin nopeammin kun arvasinkaan. Kirjeenvaihto on ollut antoisaa ja läheistä jo pitkään, koskaan kuitenkaan emme olleet tavanneet vaikka suurta läheisyyttä ja tuttuutta tunsinkin. Lämmin olo oli kun yhdessä näimme, halasimme ja juttelimme. Ihan kun olisimme tunteneet pitkäänkin...no kirjoitelleet olemmekin jo pidemmän ajan. Oli ihanaa saada kasvot ja tuntea, että näin pitkin olla, tavata. Sen oli varmasti joku muu suurempi taho "päättänyt" ja siitä olen iloinen. Päivän anti oli niin ihana, että mielessä se on pitkään. Näin kirjoitettuna tuntuu, etten osaa sitä kaikkea kuvatakkaan, mutta toivon mukaan edes osa siitä välittyi.