Tänään lenkkeillessäni koiran kanssa kauniissa syksyisessä aamussa ajattelin sanaa onnellisuus ja onnellinen. Onnellinen sanana jo kuvastaa paljon ja saa mielessämme aikaan monta mielikuvaa. Onnelliset hetket elämänpolun varrella, jo niiden muistaminen ja muistoista iloitseminen tuo hyvän onnellisen mielen. Kuinka paljon onnellisuutta ja onnellisena oloa elämäämme sisältyy. Omaan elämääni sitä sisältyy ainakin paljon vaikka aina oma olotila ei ole ollut onnellinen eikä ole välttämättä edes tuntenut itseään onnelliseksi voisin sanoa, että enemmän on niitä onnen hetken tunteita kun niitä onnettomia tunteita. Ehkäpä se, että luonteeltani olen peruspositiivinen auttaa asiaa. Niitä onnellisia asioita on paljon. Avomies joka jaksaa kulkea mukana, tukea ja kuunnella, ymmärtää ja pitää kädestä kiinni, on läsnä, antaa tilaa ja kannustaa. Lapset joita rakastan yli kaiken. Kaikki kolme omina persooninaan ovat olleet kannusteeni jatkaa päivästä toiseen myös niiden vaikeidenkin aikoijen yli. Se mitä heitä kohtaan tunnen, menee jo onnellisuuden huipulle sillä mukana on niin suuri rakkaus heitä kohtaan ja olen onnellinen niistä hetkistä mitkä olemme yhdessä saaneet kokea niin iloineen, suruineen päivineen. Myös lapsenlapsi jonka elämä on alussa saa osaltani niin paljon rakkautta ja lahjoittaa minulle niin suuria onnen tunteita että niitä on vaikea sanoin kuvailla. Onnellinen myös ihanista, kannustavista sisaruksista ja veljistä sekä ystävistä. Tätä listaa voisin jatkaa vaikka kuinka pitkään, mutta se on kuitenkin ehkä tarpeetonta. Monta henkilöä on elämänpolun varrella tullut vastaan, osa heistä on jäänyt pysyvästi kulkemaan rinnallani, osa on ollut vain hetken, osa on poistunut elämästäni ja osa on tullut kulkemaan matkaa rinnalleni myöhemmin. Mutta kaikki ovat tuoneet onnen tunteita matkan varrella, kaikki ovat olleet tärkeitä ja ainutlaatuisia. Olen onnellinen, että olen saanut tutustua heihin ja he ovat kulkeneet rinnallani edes pienen hetken, sillä he kaikki ovat tärkeitä ja ainutlaatuisia ja rikastuttaneet maailmaani paljon.

Lopuksi voin todeta, että ihmisen onnellisuus on koostumus pienistä asioista mitkä vaikuttavat elämäämme. Tärkeää on kuitenkin se, että itse tuntee, näkee, aistii ja kokee. Siitä tiedämme, että elämme ja olemme olemassa. Onnellisuus on niin tärkeä osa elämäämme ja se mistä koemme tulevamme onnelliseksi ja mikä meidät tekee onnelliseksi koostuu kuitenkin elämän arjen pienistä osioista, meidän pitää vaan oppia ne huomaamaan. Ja joka päivä, joka aamu, ja joka ilta on koostumus päivän onnellisista hetkistä kunhan vaan kurkistat nurkan taakse ja huomaat ne. Kurkistitko? Huomasitko, niitä oli paljon. Mikäli epäilet onnellisuuttasi, käy tekemässä onnellisuustesti. www.yle.fi/elamapelissa. Voit jopa yllättyä onnellisuudestasi. Ehdottomasti kannattaa tutustua sillä sieltä myös vinkkejä siihen miten onnellisuutta voi parantaa.

Tänään jälleen kiitän tästä päivästä. Tämä päivä oli niin hyvä ja täynnä positiivista energiaa, luonnon kauneutta ja kauniita sanoja. Kiitän ystäviä ja rakkaita, kiitän viestitovereitani olemassaolosta ja yhteisistä ajatuksista. Kiitän äitiäni ketä rakastan ja kunnioitan yli kaiken sekä lapsiani ja rakasta avekkiani, ihanaa siskoani ja muita sisaruksiani ja koiraani Pinjaa joka kiitollisesti on tänäänkin kulkenut perässäni vaikka ei pitänytkään ruohonleikkurin äänestä ja antoi sille omat äänimerkkinsä, mitä yleensä ei tapahdu. Kiitän vielä siitä, että jaksoin tehdä jotain sillä se on merkki  siitä että edelleen elän ja olen siis olemassa.