Laiskamato on iskenyt minuun, joten muutaman päivän nettitaukokin oli paikallaan. Viikonloppuna vielä paistoi aurinko ja markkinahumu kylillä oli vallallaan. Toki meikäläisen osuus jäi vain torialueen kiertämiseen, tuttujen kanssa rupatteluun ja ystävien kanssa seurusteluun. Oli kuitenkin mukava nähdä, että tässäkin kylässä asuu väkeä joka joskus lähtee liikkeellekkin. Kaunis sää varmasti auttoi asiaa ja terassitunnelma oli kohdallaan. Viikonloppu kului muutoinkin läheisissä merkeissä. Perjantaina oli saunavieraita ja ulkona istuskellen taittui ehtoo, lauantai-iltaa siivitti ystävien kanssa seurustelu. Näin kun sitä "mörköilee" kotioloissa päivät pääkseen, sille osaakin antaa ihan mittaamattoman arvon.

Tänään emme sitten äidin kanssa tienneet olisimmeko itkeneet vai nauraneet kun kahlaisimmeko kauppareissulla sateessa ja jos vaihtoehtona olisi ollut vaikkapa kanootti, se olisi kulkenut vallan mainiosti. No pikku-prinssille tuli nimpparilahja hankittua ja ruokatarvikkeet huomista päivää varten. Päivä sujuikin rattoisasti tehden pihvejä valmiiksi huomista varten, kun nuoretparit tulevat päivällä. Aamulla nimittäin lähden käyttämään äitiä labrassa ja jotta saan kaikki valmiiksi, pitää vähän ennakoida. Vointi on pysynyt ihan mukiinmenevänä paitsi noita kolotuksia on. Tänään varmaan myös kastuminen tuntui niin luissa kun ytimissäkin. Oli farkutkin ihan polviin asti märät. Meikäläisen puolesta sääruhtinas saisi antaa noita aurinkoisia ja lämpöisiä päiviä jatkossakin, mutta ei kaikkea hyvää kerralla, ilmeisesti näin vain on.