Voi, mieleenpainuvia kohtaamisia on niin paljon. Karsiakseni sitä, tyydyn tarkastelemaan vain ja ainoastaan lähimenneisyyttä.

Kohtaamisia sairaalaoloissa on paljon. Kaikki ne ovat tavallaan merkityksellisiä ja osin jäävät mieleenkin, mutta vaihtuvat lääkärit ja hoitajat jäävät kuitenkin vain yleensä kasvoiltaan muistiin. Paljon niitä merkittävämpiä kohtaamisia on ne, mitkä keskustelujen vaihdot vieruskaverin kanssa vaihdetaan kun molemmilla on kanyylit kädessä ja odotellaan pussien vaihtumista ja loppumista. Koko vuoden sairaalarumban aikana olen tavannut niin monta mieleenpainuvaa ja merkittävää henkilöä, että jos pystyisin lähettäisin heille kaikille ruusun. Ihania, iloisia, surullisia ja niin koskettavia tarinoita ja ajatustenvaihtoa että se on jo suuri elämän rikkaus. Ja sitä halausten määrää mitkä on tullut vaihdettua, siitä riittää lämpöä tähän tulevaan talveenkin jopa vielä, vaikka monista kohtaamisista on jo aikaa mutta eivät ne muistista unohdu..palaavat mieleen usein. Voi kun tietäisi, miten  kaikilla heillä menee! Se on kyllä mahdottomuus joten kätken ne muistojen tallelokeroon.

Kohtaamisia, tekstin välityksellä. Niitä on paljon. Ihanaa ajatustevaihtoa, tunteiden jakamista, päivittäisiä kuulumisia, kokemuksia, toinen toisiamme kantaen ja tsempaten päivästä päivään. Suuret  energiahalit Hämeenlinnaan, Lahteen ja sinne pohjosen perukoille sekä monille monille muille jotka netin kautta vaikuttavat elämääni. On se kumma juttu tämä painettu sana, tuo lähelle vaikka on kaukanakin. Tuo tutuksi vaikka onkin tuntematon. Paljastamme toisistamme paljon joten olemme siis tuttuja...ainakin jollain tasolla. Meille jokaiselle voimia taas tulevaan päivään, syksyyn ja talveen. Emme lannistu vaan porskutamme kovaa vauhtia eteenpäin!

Puhelinkohtaamisia. Niitä on nyt lähiviikkoina sattunut kohdalleni myös monta. Ah niin ihanaa...vanhat kontaktit ovat kehissä mukana ja jaksavat lohduttaa ja kannustaa. Haleja ja ajatuksia vaihdetaan ja nähdäänkin. Vaikka välissä on aikaa edellisestä tapaamisesta niin tavatessa aika on pyyhkiytynyt pois ja ollaan kun nähtäisiin joka päivä. Voi ystävät, te jaksatte myös voimistaa päiviäni nyt ja aina. Kiitos siitä! Lähipiirin kontaktit puhelimitse on aina yhtä ihanaa..olla tarpeellinen ja kannustaa ja auttaakin. Saada itse olla autettuna ja kannustettuna vastavuoroisuutta ja rakkautta läheisiin.

Satunnaisia kohtaamisia. Merkittävä voimahalaus ja lupaus energiahaleista Thaimaan lämmöstä satunnaiselta tuttavalta. Tiedän, että kun hän on matkanpäähänsä päässyt saan energiahalauksella palasen aurinkoa, merta ja lämpöä. Lähihalaukset tuli jo tehtyä ihan konkreettisesti muutamalla yhteisellä kyyneleellä höystettynä. Turvallista matkaa toivotan Sinulle palaamme asiaan jälleen talven jälkeen kun kohtaamme seuraavan kerran.

Ihania mieleenpainuvia kohtaamisia usein mutta kuitenkin välillä niin harvoin. Eikös olekkin kiva kun saadaan aina halata ja viettää kimppakivaa, tosin se taitaa olla yleensä ihan meidän omaa kivaa...sisäpiirin juttuja. Niin ja taas saadaan nauraa niin, että pallea on kipeä vielä seuraavanakin päivänä, saati sitten jalat kun tulee yleensä rokattuakin. Saati sitten näillä meidän toisilla osapuolilla, niillähän on ihan oma kategoria tässäkin asiassa. No jälleen odotan seuraavaa tapaamistamme. Te saatte minut aina nauramaan välillä myös laulamaan ja aina on niin "sairaan" kivaa. Te olette ystäväpariskuntana meille tärkeitä ja kullan arvoisia. Ensi kuussa juhlitaan synttäreitä pitkän kaavan mukaan, ei omia mutta sen toisen osapuolen joten ruvetkaapa miettimään juhlapuhetta..vakavalla naamalla tietenkin:)

Niin ihan reiluun kuukauteen mahtuu monta mieleenpainuvaa kohtaamista. Ja lähimenneisyyteen vielä enemmän. On ihanaa kun huomaankin, että olenkin kaiketi vieläkin sosiaalinen yksilö. Luulin sen jo hukkuneen minusta sairauden syövereihin. Mutta eipäs se tainnut ollakaan niin, onnellinen huomioista!

Olen valvonut tänään jo monta tuntia. Eiliset kortisonit tekevät aina seuraavana yönä tehtävänsä ja väsymys pysyy mutta uni ei. No isäntä sai aamulla eväsleivät valmiiksi tehtynä ja pakattuna joten palvelu pelasi. Sähköpostit on päivitetty aamun osalta...päivällä vielä ennättää palata senkin pariin. Koira on aamupusunsa saanut ja rapsutukset tietenkin joten lenkille vaan satoi tai paistoi ja nyt sataa:( Jos puuhavire pysyy yllä, voin saada jotain aikaiseksikin tänään jos taas vuode kutsuu niin hyvä niin! En luvannut jälkikasvulle sateesta huolimatta vapaapäivää enkä suostunut lähtemään talvitakkiostoksille kauppakeskukseen. Jos se teki minusta mälsän äidin, niin hyvä niin joskus on hyvä olla vaikka mälsä, äiti kun on kumminkin:)

Päivän ajatus:

"Ihmisen todellinen elämä on se,

mitä hän elää,

oli se mitä tahansa".

Anne Tyner:Aikaa sitten aikuinen