Niin veikkaan etten kerkiä, jaksa, viitsi tms. koneelle ehkä huomenna? Tosin minusta ei koskaan tiedä. No päätin kuitenkin, että kirjaan pyhät Uuden Vuoden Lupaukset tähän jo nyt. Yleensä en lupauksia tee, ne ei koskaan kuitenkaan pidä. Nyt kuitenkin teen vaan niitä lupauksia mitkä aijon pitää, takuulla! Huomenna harrastan leipomisterapiaa..ja kokkausterapiaa joten jos tärkeät ja rakas ystäväpariskuntamme pääsee meille asti iltaa viettämään saamme jotain hmm hyvää syödäksemme. Se miksei pääsisi on tietenkin työ ja iltavuoro...jaksaako lähteä...joten kokkausterapialla voi olla voimaa! Muutoin sitten taidamme nauttia kokkauksista isännän kanssa ja onhan meillä vähän juhlan aihettakin.

 Yhteiseloa tulee täyteen (muistaakseni) 6.1. 9 v ja kihlajaiskosinnan sain 31.12.02 veljen pihamaalla kun raketit paukkuivat ja ulkotakassa paloi valkea. Todistajina oli veli ja veljen vaimo heidän poikansa  sekä veljen anoppi ja appiukko ja oma tytär. Kuohuviini yhteisen vuoden päätökseen kruunasi tilaisuuden. Sitemin on Uutta Vuotta vastaanotettu vaihtelevin menoin. Kotona karaoken merkeissä..sisko ja siskon mies joka oman ukon kanssa pakeni keittiöön...kun eivät jaksaneet enää kuunnella siskosten räkätystä ja laulantaa...veljen perheen luona on useampikin Uusi Vuosi vaihdettu ja sielläkin takkatulen loimutessa pihamaalla yllätys yllätys...siskokset ja veli laulettu kera enkelikuoron eli lapsosten!  Töissä vietetty monta Uutta Vuotta. Vanhuksien kanssa valettu tinaa, syöty hyvin ja ammuttu rakettejakin. Kerran on jopa yksi nuorisoporukasta "eksynyt" yrittänyt murtautua taloon. No se työvuoron loppu meni poliisien kanssa ja "syyllinenkin" joutui heti kiinni.  Loppu kuitekin hyvin joten kaikki hyvin silläkin kertaa, tosin väsynyt oli sen venyneen vuoron jälkeen.

Uuden Vuoden tinan valanta ja ennustajaeukkojen tutkiminen...mitä tina tuo tulevalle vuodelle....rahaa..se on sitä rösöä, vene..matkaa.. ym. taikojakin on aina tehty, jäänne jostain lapsuudesta. Kupit nurinpäin keittiön eli köökin pöydälle ja siellä alla..sormus, vauva-nukke, punainen laganpalanen, musta langanpalanen ym. nämä taijat taitaa muistaa omat muksutkin on niitä niin kauvan harrastettu. Tinaa oli ostaneet omat muksutkin, unohdin kysyä tekevätkö taikoja sillä vanhemmat tyttäret avecineen viettävät yhteistä Uutta Vuotta!

No sitten niihin lupauksiin näistä nostalgian tunnelmista:

1. Luottokampaajalle aika, pää klaniksi koska siellä ei juuri mitään enää ole ja tilaus päänahan hoitoon. Kiitos vaan luottokampaajalle joululahjasta! Ps. äitikin tuumasi tänään, että pysyyn kuollutta on se, mik jäljel on:)

2. Tilaus kasvohoitoon! Höyrytystä ym. muuta hoitoa..kun naama kesii ja lohkeaa vaikka mitä lykkäisi rasvaa, öljyä, joulupukkikin toi yövoidetta ongelmaiholle, silmänympäryksille ym. mut ei auta... korppu mikä korppu:)

3. Yksi päivä viikossa, milloin voin näyttää edes ihmiseltä. Ei verkkareita eikä virttyneitä paitoja. Mekko...ja peruukki (ei kerrota kelleen) meikkiäkin (murkku on opetellut näkemään äidin meikittä...vasta nyt) opettelee tottumaan!

4. Lupaan myös ainakin kerran kuussa lähteä isännän kanssa jonnekkin....tunnen moitetta että olen jumiutunut kotiin!

5. Jos saisin vähän ommeltua edes koneella...kun olisi siihen tarvetta..kutominen tai virkkaaminen ei käy koska sormenpäät verillä ja rikki joten 2 v valmistumista odottavat villasukat (murkulle) odottavat edelleen.

6. En välitä kenenkään ken ei minua oikeasti tunne (tutuista...puolitutuista...tuntemattomista) sanomisista yhtään mitään. Tämä on ollut yksi osa identiteettikriisistä...kun ei ole kun ennen ja kun ne ketkä eivät oikeasti tunne ovat kärkkäitä sanomaan...en yleensä niihin perusta mutta..herkkääkin herkempi minuuteni taitaa kuitenkin käsiä kolauksia...en välitä niistä! Mä vahva oon:)

7. Opettelen olemaan sinut peruukin kanssa. Voih...se vaatii opettelua! Tsemppaan kuitenkin.

8. Mmm...loppukos ne tähän. Peruspositiivisena ihmisenä ei taida olla mitään kummempia lupauksia enää jaa paitsi muistin juuri yhden!

9. Yhdeksäs ja viimeinen lupaus ja tärkein! Muistan syödä...sen minkä pystyn...levätä...rentoutua...lötkötellä ja lukea (on niin hyvä hömpänpömppäkirjakesken että)...en murehdi..en sure...rakastan ja saan vastarakkautta...kirjoittelen ja kommentoin...pidän kodin kunnossa ja murkun ojennuksessa...ruokaakin laitan ja leivon...koska rakastan sitä puuhaa...yritän näyttää kaikille rakkaille, kuinka tärkeitä he ovat ja omaa äitiäni käyn moikkaamassa pari kertaa viikossa..äiti käy täällä pari kertaa viikossa...siskojen kanssa vaihdan puhelinkeskusteluja...nettiviestejä...käyntejä viikottain...veljen kanssa...ollaan paita ja peppu:) Niin ja askartelenkin joskus...murkun kanssa...koiraakin ulkoilutan jos ei oo pakkasta...siivoan joka viikko ja imuroin joka päivä:) Mutta tärkein lupaus on se etten tee mitään mitä en tahdo, halua, viitsi tai ei vaan huvita!

10. No eipä toi ollutkaan viimeinen lupaus. Viimeinen lupaus on se, että pysyn hengissä ja vireänä..näin kun voi...mutta hengissä ja elossa nauttien kaikesta siitä mitä minulla on!:) :)