Eilen reporankana sängyssä, kaiketi vain suurimman osan aikaa nukkuen, en ole ihan varma? No ehtoolla pääsin sentään jaloilleen ja elohopea näytti 38.5 mutta ei mitään ihmeitä tuntemuksia ollut, uskoisin? Hieman huteraa olotilaa, mutta sain sentään jotain syödyksi ja limua reippahasti juoduksi ja illalla jaksoin jopa katsella telkkaria, tosin heräsin vasta kello 19.00 viimeisiltä uniltani. Juu ja mehujää on kova sana, vaikka muutoin en siitä välitä, mutta nyt on maistunut. Yöunet ovat ollet ihan kummallisia jälleen, hieman toisaikaista sanoisin. Väliin on ihan kuin hereillä, mutta nukkuu kuitenkin ja unien taso on jälleen ihan omaa luokkaansa. Ilmeisesti alitajunta tekee tehtäviään oikein olan takaa ja kaikki maailman ihmeet ja zompit pyörivätkin sitten unissani. No minähän olen hyvän mielikuvituksen omaava joten kaipa siihen muutama zompikin mahtuu joukkoon. Soitin myös eilen omahoitajalle, tämä voi kuulua ihan normisti taudin kuvaan, kun mitään muuta ihmeitä tuntemuksia ollut. Omahoitaja jutteli lääkärin kanssa ja labrat on kuitenkin syytä ottaa, tärkein tietenkin CRP.

Tämä aamu näytti jo paljon ruusuisemmalta, en ollutkaan enää ihan rautakanki. Aamun elohopea näytti 37.5 ja labraan suunnistin. Troppaamalla kuume on pysytellyt poissa tähän asti, olo on jotakuinkin normaali, mutta iltapäiväunet taitavat tehdä terää. Lääkärin soittoa odotan, joten puhelinvalimuksien päässä täytyisi nukustella. Tai sitten sinnikkäästi valvoa soittoon asti, sillä olen niin sikiuninen kun nukun, etten ole varma kuulenko puhelinta. Kuitenkin itselle tärkeä tieto olisi, että CRP olisi normaali. Miten ihmeessä voi sairastua juuri kun ei saisi, jos muutoin on ollut niin "terve" ettei flunssan flunssaakaan ole ollut? No meikäläisen tuurilla kyllä! Kaikin puolin on paljon terveempi olo kun on ollut pariin päivään joten lohduttaudun sillä. Ilokseni myös murkun koulun alku on sujunut hienosti ja yhteisiin juttutuokioihin ollaan päästy oikein mukavissa merkeissä. No mie oottelen puhelimen soittoa ja hyviä labratuloksia, toivon ettei kuumepiikki iske illan merkeissä uudelleen ja troppaan sen mukaan, ensi viikolla on haettava lisää buranaa ja laksatiiveja, ilman niitä ei taida tulla mistään mitään, saatika sitten ilman ihanan kamalia opiaatteja.

Tänään ollaan jo perjantaissa ja tulinkin lisäämään tähän samaan syssyyn uusimmat kuulumiset. Lämpö pysyttelee siinä 37.5 tienoilla ja olo on edelleen kohentumaan päin. CRP-arvo oli kuitenkin 157 eli korkea joten tunnin päästä tulee taksi ja matkaan kohti Radiusta. Labrakokeita otetaan ja keuhkokuviin ainakin menen, muusta ei nyt vielä tiedä, paitsi tietenkin lääkärin juttusille menen myös. Köhää on, varsinkin aamuisisin, mutta kun aamun opiaatti rupeaa vaikuttamaan, niin toppuuntuu siihen melko kivasti. Hieman ehkä keuhkoissa tuntuu ns. kirvelyä tai mitä se nyt sitten olisi, mutta opiaatti vie senkin tunteen mennessään. Pää on kyllä ihan toisaikainen eli ihan "pihalla", mutta taitaa olla melko normaalia meikäläistä ettei aina ole ihan hetkessä mukana. En nyt kauheasti kauhistele mitään, pidän vaan kaikki peukut ja varpaat pystyssä ettei mistään keuhkokuumeen poikasesta ole kysymys tms. Minä kun olen vakaasti aikonut olla Hki-Vantaan lentoasemalla sunnuntai-aamuna 22 päivä ja olen kanssa:) Kertoilempa sitten reissun tuloksista kun joskus kotiudun, täytyy varautua olemaan sairaalassa koko päivä ja pakata evästystä matkaan lukemisen kera. Mukavaa ja lämpöistä päivää kaikille. Halein Eija