Eilen olisin varmasti hehkuttanut "omasta" päivästäni enemmän, mutta kirjoittamisessa oli muutamia häiriötekijöitä. Palannen varmasti vielä aiheeseen ja päiväänkin myöhemmin. Tänään aurinkoiseksi muuttuneen päivän synkistää harmaja pilvi. Sain tietää, että eräs minulle hyvinkin tärkeäksi muodostunut henkilö on siirtynyt elämänpäivien loppumetreille. Tieto sai minut kyynelehtimään ja tuntemaan ensimmäsitä kertaa epätoivoa. Samalla se ensimmäisiä kertoja herätti kysymyksen,  Miksi?. Niin, Miksi? Eihän siihen vastausta ole, ei siihenkään. Viisaasti voisi ajatella, että jokainenhan me täältä lähdemme, ainakin joskus. Mutta ja mutta, kun se lähtö tulee liian nopeasti, liian äkkiä ja elämän pohja putoaa pois. Lapset jäävät ilman äitiä, mies vailla puolisoa, sisarukset vailla yhtä perheenjäsentä minä tunnen surua ja tuskaa. Syöpä sairautena on viheliäinen ja nyt tunnen kiukkua koko sairautta kohtaan, se vie monen pois liian nopeasti, ennen aikojaan. Totta tietenkin, että oman aikansa tässä elämässä päätttää varmasti joku muu, siihen ei varmasti kauheasti pysty itse vaikuttamaan. Mutta ja mutta...moni lähtee täältä vapaaehtoisesti, ennen aikojaan ja me taas riippuisimme kiinni tässä elämässä kynsin ja hampain. Tieto aina koskettaa ja surettaa, siitäkin huolimatta, että on jo odottanut näin tapahtuvan. Ei kuitenkaan haluaisi hyväksyä vaan toivoo parempaa. Valitettavasti näin ei nytkään käy. En voi kun toivoa mahdollisimman rauhaisaa ja kivutonta loppumatkaa. Sillä matkalla ollaan, mutta ehkäpä vielä taipaleen alkupäässä. Tosin tästäkin nyt tiedän, että tilanteet muuttuvat äkistikin eikä koskaan voi tietää kuinka nopeasti ne loppumetrit alkavat. Lohduttaa kuitenkin tieto, että loppumatkaa siivittää rauha ja mielentyyneys, näin toivoisin itsellenikin. Tänään en pysty kirjoittamaan iloisia asioista sillä se harmaja pilvi on ja pysyy. Huomenna voi olla toisin. Huomenna täytyy olla taas vahva ja käydä yhdessä virallisessa tapaamisessa. Tapaamisesta ei varmaankaan tule helppoa, mutta toivon että selviän siitä kunnialla. Tänään voin olla heikko ja onneton mutta olkoon huomenna toisin.