Perjantaina suoritin ulosmarssin entiseen, kärsien kyllä melkoisesta itsekritiikistä ja erittäin huonosta itsetunnosta. Olin siis ihmisten ilmoilla ihan omana itsenäni vailla "karvahattua" eli peruukkia. Tsemppausta sain kyllä kiitettävästi kotosalla omalta aveciltani, mutta eipä se minun itsetuntoani nostattanut taivaisiin. Onneksi bestikset olivat tukenani ja tsemppareinani myös, kun itsellä oli olo kuin olisi vähintään ET. Voisi ajatella, että tuohan nyt on pikku-juttu, mutta voi tätä meikäläisen korvien väliä....ei se itsestä siltä tunnu. No reippaana tyttösenä päätin tänäänkin olla "ristoreipas" ja menin kuin meninkin pikku-prinssin synttäreille ihan omana itsenäni ja tsadaa...tänään jo helpotti kummasti. Ajattelin, että mitäs siitä jos joku jotain kysyy niin vastaan ja suurin osa vieraista kun oli ihan tuttuja ja nehän on nähnyt minut itsenäni aina. Taidan huomennakin ja varmaan jatkossakin olla naturel...ja pistinhän minä tähän siiliin sentään hiusvärinkin. Värin piti olla tumma mahonki juu ja kait se onkin, mutta aika punaiseen vivahtaa. No eipä mitään laitetaan taas toiste jotain uutta väriä kun alkuun on päästy. Niin huomenna jälleen yksi viranomaistapaaminen Tampereella, totisesti toivon, että myös viimeinen. Onneksi saan kulkea matkan taksilla, sillä nyt ei ole oikein jaksamista tuohon julkiseen liikkumiseen.
....En tiennytkään olevani punkkari....niitit puuttuu, mutta tässä otosta tältä aamulta.......naturel!
Kommentit