Lääkäri reissu meni ihan hyvin ja CRP oli laskenut 108, muutoin arvot olivat ihan hyvät, paitsi HB on jälleen laskusuuntainen 115 vaikka oli tässä jo välillä parempi. Elohopea pysyttelee sitkeästi 37.6 asteessa ja olo on kohtuu hyvä, tosin edelleen aika tokkurainen. Lääkäri arveli, että kuumeilu on sairaudesta johtuvaa, koska serppi oli kuitenkin laskusuuntainen. Syöpä kun voi tämmöistä tehdä tässä vaiheessa, vaikka mistään keuhkokuumeesta tms. ei olisikaan kyse. Keuhkokuvat olivat kuitenkin tulehduksien osalta puhtaat. Lääkäri näytti minulle ruudulta keuhkokuvat joista toinen oli otettu kesäkuussa ja toinen perjantaina. Etärit olivat kyllä kasvaneet kaikki ja siellä niitä oli pitkin keuhkoa pyöreinä pallukoina. Oli kuitenkin mukava kun sain jälleen itse nähdä kuvat, tämä lääkäri onkin ainoa joka niitä on näyttänyt, yleensä vain lääkärit niitä potilailleen tulkitsevat. Sain 7 päivän Tavanic 500 mg kuurin kuitenkin vähän varmuuden varoiksi, että kuume saataisiin pois jos se ei auta, niin vaihdetaan kortisoniin, sillä kuume kuulemma varmasti lähtee. Jos en olisi lähdössä reissuun niin mitään lääkitystä ei olisi määrätty kun arvelu on, että kuumeilu on sairaudesta johtuvaa. Kyllä minusta hyvää huolta pidetään, käyn vielä tiistaina ja torstaina täällä labrassa ja molempina päivinä lääkäri soittaa iltapäivällä, miltä näyttää. Matkustusluvan kyllä sain ja tullia varten todistuksen opiaateistakin. Lääkäri oli ihana kun sanoi, että kyllä sinut sinne reissuun hoidetaan:) On varmaan hehkutuksestani arvellut, että odotan sitä kovin. Oxycontin annostusta jälleen vähän nostettiin, joten popsin niitä nyt aamuisin ja iltaisin 2.

Aika rauhallisesti täytyy vielä olla, sillä sen verran itse tuntee, ettei ihan "teräkunnossa" ole. Avecci on luvannut viedä mut illalla elokuviin! Siitä on tosi tosi pitkä aika kun viimeksi olen ollut leffassa, en edes muista koska. Mennään katsomaan Sisko tahtoisin jäädä. Taidan leffan päätteksi houkutella avecin viemään minut myös turmion tielle.....eli roskaruokailtapalalle:) Ruokailuni on ollut ihan surkeaa viimeisen viikon aikana, toki se on muutoinkin vähän sitä sun tätä, mutta nyt ei maistu oikeastaan mikään. Tuntuu, ettei mahaan edes mahdu mitään:) Onneksi hedelmät sentään maistuvat joten kuten ja pysyvät sentään vielä sisällä, muu tahtoo tulla ylöskin saman tein. On kuulkaa tosi outoa olla sairas ja sairastaa, sitä kun ei ihan semmosta sairaan tuntemusta ole tuntenut vähään aikaan, mutta jospa tämä nyt jo olisi voiton puolella:)